Menipä sitten itsenäisyyspäivä studiolla. Montamonta tuntia. Ihan rupesi väsyttämään. Se on näköjään niin, ettei sitä liian montaa tuntia jaksa. Tai välillä pitäisi syödä ja hengittää ja sitten palata kuvaamaan. Eilen kuvattiin viitisen tuntia, sitä ennen seurusteltiin. Kolme rullaa kuvasin (Ilfordit HP5 ja FP4), 6x6 formaattia. Totesin myös, että 150 millinen linssi tarvitsee vastavalosuojan, kun hiusvaloa käyttää ja kauempaa kuvaa.

Ihan kohta laitan filmit uimaan Pyrocat HD:hen ja siitä tunnin päästä nähdään jo tuloksia. Illemmalla sitten kuviakin ehkä esille. Nuo filmit nimittäin kuivuvat mukavan nopeasti kylppärissäni.

Kiiltävää ja mieluummin kuitua, kiitos.

Mutta on myönnettävä, että kyllä noita kuvia muovillekin saattaa tehdä esim. portfoliokansiota varten. Parhaat kuvat sitten kuidulle kiillotettuna. 

Ostimme kaverin kanssa Venäjältä satsin Ilfordin 13x18 cm paperia mattapintaisena kuitupaperina. Nyt kokeilimme kiiltävää muovipaperia ja vaikuttaa siltä ettei mattapaperille ole meillä enää juurikaan käyttöä. Ero on niin huima. Kiiltävän musta on upeaa, syvää mustaa eikä tummanharmaata niin kuin mattapaperilla. Uskomaton ero, kun kahta samanlaista, aivan samoin vedostettua kuvaa vertaa vierekkäin. Nyt täytyy vielä muistaa se, että kyse on vielä muovista ja paperistakin.

Niin, tähän saakka olemme käytelleet vanhoja papereita, välillä hunnuttuneita, joista ei valkoista löydy kaivamallakaan. Ihan vain olemme opetelleet. Mutta ei hunnuttuneille papereille voi ns. oikeasti vedostaa, jos haluaa kaikki sävyt talteen.

Meitä on neljän porukka eräässä pimiössä. Aivan mahtava paikka tuo pimiö. Ihanaiset koneet, ihanainen, jo niin tutuksi käynyt kemikaalien tuoksu... Ja se vedostaminen. Myönnettäköön, ettei se minulta suju niin kuin kaveriltani, jonka olenkin nimennyt vedostajakseni. Hän se onkin kuvani paperille vääntänyt, tosin yhdessä on jyrkkyydet mietitty ja kuvista tehdään sen näköisiä kuin minä haluan. Meillä on välillä näkemyseroja siitä onko tummempi vai vaaleampi kuva parempi kun vedostamme ihmisten kuvia. Minä kannatan sitä vaaleampaa. Vaaleampi tekee kasvoista kuulaammat minun mielestäni. Toki tuokin riippuu kuvasta ja valosta.

Minulla on projekti, joka mielessäni kuvailen studiolla muotokuvia. Toivottavasti projekti onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Jos onnistuu, niin silloin tuosta sarjasta pidän jonain kauniina päivänä näyttelynkin. Ja minä uskon, että se onnistuu. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

No niin. Nyt on Kuvakonttuurin päiväkirja siirretty blogimuotoon. Tämä ei ole ns. kuvablogi vaan lähinnä sananmukaisesti päiväkirja kuvauksen parissa tapahtuvista asioista. Filmien kehitystä, vedostusta, kuvaamista siellä ja täällä jne. Kuvia testeistä kyllä löytyy ja joskus kännykkäkuviakin. Ne ns. oikeat kuvat löytyvät Kuvakonttuurista.

Tällä hetkellä minulla on Pekalta lainassa Linhof Color, kunpa saisin itseni liikkeelle ja kuvaamaan! Kuvailu ei ole paljon kiinnostanut. Olen nimittäin kyllästynyt kuvaamaan ns. rivikuvaa. Otan kuvia vasta sitten, kun minulla on kunnon visio ja ajatuksia.

24.7. kehitetystä filmistä, josta alempana pari esimerkkiä, tehtiin pimiöllä vedos. Muistaakseni jyrkkyydelle 4 ja hyvä tuli. Ei tarvittu mihinkään lisävalotuksia eikä pelailua monilla eri jyrkkyyksillä. Eli ei Pyro tee pahaa TriX:llekään vaikka äkkiseltään se keltainen paksu pohja näyttää... oudolta. Esimerkkikuvat ovat skanneja negoista.

Panin myös merkille tässä muutama päivä sitten, oikeastaan ensimmäistä kertaa, kuinka surkea minunkin skannerini on. Skannasin 13x18 cm paperivedoksesta kuvatiedoston ja kas kummaa miten paljon informaatiota kuvasta hävisi. Kyseessä oli muotokuva ja naururypyt ja muut ihon pienet yksityiskohdat, jotka vedoksessa näkyvät upeasti, katosivat. Eivätkä ne negasta skannatessakaan tule sen kummemin esille Skannerini ajaa kyllä asiansa sinänsä ja on täyttää hyvin minun tarpeeni. Nettiin kuvat saan hyvin tuolla ja nettikoossa tuskin on väliä sillä näkyvätkö kaikki yksityiskohdat siellä ja täällä. Eivät ne näin pieninä kuitenkaan näy. Niin, skannerini on Epson Perfection 4870 Photo. Tasoskanneri, jossa on maskit kinosta 5x4":aan saakka.

Sain viikonloppuna Hasseliin Salanteen Simolta lainaan 36 mm loiton. Ennestään mulla on lainassa Heikkilän Pekalta 16 ja 21 milliset. No pukkasin kaikki yhteen kasaan ja otin testikuvia. Hyvä tuli. Kuvasin Ilford Delta 3200:lle, valotin 400n mukaan ja kehitin 1600sena. Just tuli sitä jälkeä mitä pitikin ja tuli hyvä mieli. Sitä tuntee aina välillä jopa osaavansa edes vähän jotain.

Sitten toinen juttu mitä tein tänään. Mulla on viisi rullaa Agfa Scala 200sta odottamassa kehitystä. No, itse asiassa ei ole enää kuin neljä rullaa. Testikehitin nimittäin sen Rodinalissa. 1+50, 25 min, 20 astetta. Jestas, että oli tavara mustaa kun ulos liemen kaadoin. Olin jo ihan varma että sinne meni kaikki mitä filmillä oli mutta ei. Tuloksena on kauniin kirkas pohja ja hyvännäköiset negat. Juu, negatiivit niistä tulee. Nytpä saan loputkin kehitettyä halvalla. Vihervaaran Mikko näitä extreme-kokeiluja on tehnyt värifilmille ja väridialle. Samalla ohjeella meni siis mustavalkoinen diafilmikin. Kiitos Mikko neuvoista!

Eilen hurahtikin pimiössä muutama tunti. Ensin kehitettiin ystävän kanssa muutama filmi, Pyrolla, ja sitten vedostimme. Himskatin likainen oli kone, jolla tehtiin kuvat, kaikki kuvat pölyjen kuvia täynnä. Koneetkin siis täytyy pimiöllä putsata...